Kun 90-luvulla tuntemattomana halusin päästä timanttikaupan ytimeen ja matkustin Belgiaan ilman sovittua ennakkotapaamista yhdenkään timanttitalon kanssa olin varautunut murtamaan jäätä kemiallisin keinoin. Jotain suomalaista ajattelin. No tietysti suklaata ja votkaa. Puoliksi meni oikein. Suklaasta belgit tarkistivat ennen maistamista jonkun heille merkityksellisen kaakaopitoisuuden, mutta votkalla oli parempi menestys. Olin jo lähtemässä timanttikauppiaan toimistosta tyhjin käsin, mutta vetäisin kuitenkin painolastina olleen Finlandian salkustani kiittääkseni arvon kauppiaan ajasta kanssani. Pöydän toisella puolella ilme kirkastui, sormi löysi intercomin ja komento käski timanttivaraston tuotavaksi nähtäväkseni. Vasta nyt olin varteenotettava asiakas ja sain nähdä timantit omin silmin.
Lukemattomat pienet timanttiparcelit nököttivät vierekkäin siisteissä jonoissa edessäni. Uudet käsitteet Commercial make ja Excellent make vaativat korvalta totuttelua. Väri ei ollutkaan Top Wesselton vaan George. Pidin pääni kylmänä. Ostin sillä kertaa vain kaksi yksittäistä timanttia tältä kauppiaalta. Säästin rahojani kiertääkseni seuraavilla timanttitaloilla. Aina myöhemmin messuilla kyseinen kauppias nostaa kätensä pystyyn jo kaukaa, huutaa nimeni ja vaatii käymään osastollaan. Opin kerrasta Timanttikauppiaan tärkeimmän taidon: ihmisten kanssa kommunikointi ja suhteiden ylläpito.
Antwerpenin timanttipörssit ovat maailmankuuluja timanttien kauppapaikkoja. Mielikuvissa leijailee suuret salit, huutokaupan kaltaiset tinkaamiset saatavilla olevista timanteista. Todellisuus on kirjava joukko yrityksiä omissa toimistoissaan. Alakerran vartijalle saa kertoa asiansa, kasvokuva ja sormenjälki talletetaan. Metallinilmaisen jälkeen pääsee henkilöportista hissiaulaan. Joskus joku kanssamatkustaja hississä kysyy liiketoimien laatua ja markkinoita.
Koppava intialainen raakakivikauppias saattaa rehennellä oman liiketoimiensa laajuudesta. Hissien kuhina on jatkuvaa ja välillä sitä ihmettelee eikö nämä ole töissä ollenkaan kun kaikki tuntuu olevan joko menossa tai tulossa. Brokerit ja diilerit juoksevat toimistosta toiseen kysyen kuulumisia ja timanttitarpeita. Kuka minkäkinlaista timanttia etsii. Timantin moninaisuus luo markkinat kapeille tarpeille. Kenelläkään ei ole kaikenlaisia timantteja, mutta monella yrityksellä on yhteistoimintaa ja jatkuvaa etsintää omalle erikoistarpeelleen.
Iiro Suokko, kultaseppä, GIA Graduated Gemologist
2 kommenttia
Tämä on tärkeintä, ihmisten kanssa kommunikointi ja suhteiden ylläpito.
Mielenkiintoista luettavaa, en ole koskaan ajatellutkaan, mistä kivet Suomen kauppoihin tulevat.